Koulutuspoliittinen ohjelma

”Suomen hyvinvointi tarvitsee jokaisen osaamista”

Tasa-arvoinen ja korkeatasoinen varhaiskasvatus ja koulutus ovat kilpailukykymme perusta ja ne luovat kansalaisille mahdollisuuden parempaan elämään.

VARHAISKASVATUS – tavoitteena onnellinen lapsi

Suomesta tehdään korkeatasoisen varhaiskasvatuksen mallimaa, jossa lastentarhanopettaja johtaa pedagogista kasvatusta ja opettamista. Tämä asettaa päiväkotien toimintatavat ja työnjaon uuteen tarkasteluun.

Avoimia päiväkerhoja tulee perustaa ja niihin kutsutaan lapsia, jotka eivät ole päivähoidon piirissä. Näissä kerhoissa toteutetaan saamaa varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmaa kuin päivähoidossakin. Näitä kerhoja vetää lastentarhanopettaja.

Subjektiivista päivähoito-oikeutta tulee tarkastella. Se on erittäin kallis järjestelmä ja pitäisikin kannustaa enemmän avoimiin päiväkerhoihin ja osapäivähoitoon. Sosiaalisissa tapauksissa ja maahanmuuttajien kohdalla päivähoito-oikeutta ei tule rajata.

Kotiäitiys/isyys on kunnioitettava valinta, joka tukee perheiden ja lasten hyvinvointia ja jaksamista. Taloudellisia edellytyksiä kotihoitoon tulee lisätä perheen valitessa näin. Kotihoito tulee yhteiskunnalle selkeästi halvemmaksi kuin päivähoito.

PERUSKOULU – tavoitteena reilu, reipas ja vastuuntuntoinen nuori

Tasa-arvoinen peruskoulu tarjoaa jokaiselle lapselle saman viikkotuntimäärän opetusta, riippumatta lapsen asuinpaikkakunnasta. Luokkakoot tulee rajata 1-4 luokilla 18 lapseen ja luokilla 5-9 24 nuoreen.

Oppimisvaikeudet tulee tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta lapsi/nuori saa ajoissa tarvitsemaansa tukea ja hänen itsetuntonsa voi kehittyä normaalisti. Erityisopetuksen pienryhmineen tulee toimia tavallisen koulun sisällä luontevana osana koko koulua.

Yleisopetuksesta on tehty integraation myötä systeemi, joka ei toimi ja joka ei palvele enää kenenkään etua. Yleisopetuksen oppilaan täytyy olla koulukuntoinen ja ohjattavissa puheella. Uhmakkuushäiriöisiä ja väkivaltaisia lapsia ei saa pitää yleisopetuksen luokissa, vaan näille lapsille on taattava heidän tarvitsemansa tukitoimet ja erityisopetus pienryhmissä. Pelko ei kuulu koulunkäyntiin. Jokaisella oppilaalla on oikeus oppimisen iloon sekä opiskeluun rauhassa ilman, että kukaan jatkuvasti häiritsee ja terrorisoi muiden oppimista.

Hyvekasvatus, hyvät tavat, sosiaalisuus ja yhteisöllisyys tulee saada osaksi jokaista tuntia. Suomi tarvitsee lisää yrittäjiä ja innovaatioita, joten yritysajattelua tulee lisätä oppiaineisiin. Matematiikan ja luonnontieteiden opetusta tulee vahvistaa muuttamalla opetusta ilmiöpohjaiseksi ja kokeelliseksi.

Opinto-ohjausta tulee varhaistaa ja lisätä, jotta nuoret välttyisivät turhilta opiskeluvuosilta ja löytäisivät oman alansa nopeammin. Opinto-ohjauksen tehtävä on herättää nuorissa tavoitteita, toiveita ja unelmia! Minusta tulee isona…

Peruskoulussa tulee kukoistaa suomalaisuus ja suomalaisuuden juuret. Me suosimme Suvivirttä, jouluevankeliumia, virpomisia, laskiaisia – kaikkea mikä kuuluu suomalaisuuteen.

AMMATTIOPPILAITOS – tavoitteena oma ammatti

Lähiopetustunteja on lisättävä vähintään 32 tuntiin viikossa. Lähiopetustunteja on vähennetty vuosien saatossa 40 tunnista 25 tuntiin viikossa. Vähäinen tuntimäärä ei sitouta nuorta opiskeluun eikä työhön vaan pikemminkin altistaa syrjäytymiselle.

Oppimisen tuki ja työharjoittelu on taattava kaikille. Oppilaitoksia tulee olla tasaisesti ympäri Suomea, jotta jokainen nuori voi saada itsellensä ammatin.

LUKIO – tavoitteena vahvan yleissivistyksen omaava nuori

Lukioita tulee olla riittävästi joka puolella Suomea. Yhteistyötä lukioiden välillä tulee lisätä ja uutta teknologiaa ja verkkokursseja hyödyntää.

Pitkän matematiikan opiskelua lisätään siten, että lukioissa ensimmäinen matematiikan kurssi on kaikille yhteinen ennen kuin tehdään valintaa pitkän ja lyhyen matematiikan välillä.

AMMATTIKORKEAKOULUT – tavoitteena erityisosaajia

Rakennetaan vahvat ja alueellisesti esimerkiksi tekniikkaan erikoistuneet huippuammattikorkeakoulut ja syvennetään yhteistyötä alueen elinkeinoelämän kanssa.

Ammattikorkeakoulujen rahoituksesta on käytettävä merkittävästi suurempi osa opetukseen.

Lisätään täydennys- ja muuntokoulutusta sekä luodaan massadatan koulutusohjelma yritysten, julkishallinnon ja liike-elämän tarpeisiin.

Mahdollistetaan korkeakouluille rahoituspohjan laajentaminen mm. säätämällä lukukausimaksut EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisille opiskelijoille.

YLIOPISTOT – tavoitteena alansa huippuosaajia ja tutkimusta

Korkeatasoinen tieteellinen koulutus ja tutkimus sekä kriittinen ja analyyttinen ajattelu.

Perustutkimukseen taattava riittävät resurssit; yliopistoja ei kehitetä pelkästään elinkeinoelämän ehdoilla.

Datatiedemieskunta – massadatan tutkimukseen. Lääkärikoulutuksen moninkertaistaminen, jotta saadaan julkinen terveydenhuolto toimimaan.

AIKUISKOULUTUS – tavoitteena elinikäinen oppiminen

Opiskelu aikuisille helpommaksi – myös työttömien opiskelu helpommaksi.

Oppisopimuskoulutus ja näyttötutkinnot osaksi elinikäistä oppimista.

Ammattitaidon ylläpito ja muuntokoulutus.

VAPAA SIVISTYSTYÖ – tavoitteena vireä yhteiskunta

Vapaata sivistystyötä harjoittavien opistojen ja oppilaitosten ja kirjastojen rahoitus on turvattava. Nämä ovat tasa-arvoa ja elämän mielekkyyttä ylläpitäviä järjestöjä.

Yhteistyötä aikuiskoulutuskeskuksen kanssa ja täydennyskoulutuskeskuksien kanssa lisää.